Info ja oppimistehtävät
Ruokaketju tarvitsee osaavaa, alan koulutuksella pätevöitynyttä henkilöstöä. Maistuva ammatti on ruoka-alan järjestöjen yhteinen sivusto, jolla herätetään nuorten kiinnostusta ruuan parissa työskentelyyn ja hakeutumaan ruokaketjun ammatillisiin ja akateemisiin opintoihin.
Yhteistyössä ovat mukana Agronomiliitto, Ammattiliitto Pro, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Meijerialan Ammattilaiset MVL, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ja Ruokatieto Yhdistys.
Yhteystiedot:
- Elintarviketeollisuusliitto ry, johtava asiantuntija Maiju Korhonen, etunimi.sukunimi@etl.fi
- Agronomiliitto ry, jäsenpalvelupäällikkö Emma Pihkala, etunimi.sukunimi@agronomiliitto.fi
- Ammattiliitto Pro, sopimusalavastaava Ville Varila, etunimi.sukunimi@proliitto.fi
- Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen, etunimi.sukunimi@mtk.fi
- Meijerialan Ammattilaiset MVL ry, järjestöpäällikkö Ilona Snellman, etunimi.sukunimi@mvl.fi
- Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, koulutussihteeri Jaana Saaranen, etunimi.sukunimi@selry.fi
- Ruokatieto Yhdistys, ruokakasvatuksen ja -viestinnän asiantuntija Hanna Larjavaara, etunimi.sukunimi@ruokatieto.fi
Oppimistehtävät
1. Pellon ravinnetase vaikuttaa satoon
Luonnontieteet – Yläkoulu, lukio
Kaikessa ruuantuotannossa tarvitaan ravinteita. Lähdetäänpä tarkastelemaan, miten paljon lannoitteita nyhtökauran valmistuksessa käytettävän kauran viljelyssä tarvitaan!
Ympäristön kannalta on tärkeää, että viljelykasvit pystyvät tehokkaasti ottamaan peltomaasta ravinteita, joita sinne on levitetty. Tätä tehokkuutta voidaan laskea peltotaseen avulla. Peltotaseessa siis lasketaan, kuinka paljon ravinteista poistuu korjatun sadon mukana.
Yleensä peltotase lasketaan viljelykasvien tärkeimmille ravinteille typelle ja fosforille. Niiden ympäristövaikutukset ovat myös merkittävimmät. Typen kemiallinen merkki on N (lat. nitrogenium) ja fosforin kemiallinen merkki on P (lat. phosphorus).
Peltoon tulee typpeä ja fosforia kivennäislannoitteena, karjanlantana, kylvösiemenen mukana, ilmasta laskeumana sekä typpeä palkokasvien biologisen typensidonnan kautta. Tässä tehtävässä laskutoimitus yksinkertaistetaan niin, että ainoastaan kivennäislannoitteena tai orgaanisena lannoitteena lisätyt ravinteet huomioidaan. Emme myöskään laske sitä, kuinka paljon ravinteita jää puinnin jälkeen kasvitähteisiin ja palautuu peltoon, jos olkia, eli viljojen korsia, poisteta pellolta.
Tässä tehtävässä lasketaan typpi- ja fosforitase yhdelle peltolohkolle, jolla viljellään kauraa nyhtökauran raaka-aineeksi. Lisäksi verrataan, kuinka paljon sadon määrä vaikuttaa pellon ravinnetaseeseen.
Typpi- ja fosforitaseen laskemista varten tarvitset seuraavat tiedot:
- peltolohkon koko on 5 hehtaaria (ha)
- kaurasadon typpipitoisuus 2 % ja fosforipitoisuus 0,40 %
- typpilannoituksen määrä 100 kg N/ha
- fosforilannoituksen määrä on 10 kg P/ha
Pellon ravinnetaseen eli peltotaseen laskentakaava:
N tai P= [Lisätty N tai P (kg/ha) – sadon mukana poistuva N tai P (kg/ha)] *100
TEHTÄVÄ: Laske peltolohkon typpi- ja fosforitase, eli paljonko pellosta poistuu typpeä ja fosforia sadon mukana, kun kaurasadon määrä on a) 5000 kg/ha tai b) 2500 kg/ha.
KYSYMYS: Jäikö peltotase positiiviseksi eli lisättiinkö peltoon enemmän N tai P kuin sieltä poistui sadon mukana?
KYSYMYS: Jäikö peltotase negatiiviseksi eli lannoitteen sisältämien N ja P lisäksi kaura hyödynsi maan ravinnevaroja sadon muodostamisessa?
BONUSKYSYMYS: Kaurasadon mukana ravinteita poistuu pellolta ja ihmisten syötyä kauraa ravinteita päätyy wc:n kautta yhdyskuntajätteeseen. Miten voisit laskea kuinka paljon N ja P kulkeutuu yhden hehtaarin kaurasadon mukana pellolta pottaan? Minne nämä ravinteet päätyvät omassa kotikunnassasi?
POHDINTATEHTÄVÄ: Mitkä tekijät rajoittavat yhdyskuntajätteen käyttöä kauran lannoituksessa seuraavana vuonna? Eli miksi ravinteiden kierrätys ei ole aina mahdollista?
TAUSTATIETOA: Kasvit tarvitsevat kasvaakseen ravinteita. Ravinteita lisätään maahan joko kivennäislannoitteina tai orgaanisina lannoitteina. Kivennäislannoitteita kutsutaan myös väkilannoitteiksi, ne ovat teollisesti valmistettuja ja niissä ravinteet ovat kasveille heti käyttökelpoisessa muodossa. Orgaanisia lannoitteita ovat esimerkiksi luomutuotannossa käytettävä viherlannoitus tai karjanlanta, joissa ravinteet ovat valtaosin sitoutuneena orgaaniseen ainekseen. Ravinteiden vapautuminen orgaanisista lannoitteista on hitaampaa, sillä se vaatii ensin kasvimassan hajoamisen ja ravinteiden vapautumisen orgaanisista sidoksista.
Kuva: Juomateollisuus